perjantai 5. helmikuuta 2010

Still life

Tämän viikon, ja viime viikonkin, olen selvitellyt itselleni mitä tarkoittaa Still Life -käsite. Kun se on eri asia kuin Still Alive. Joskin tämä jälkimmäinenkin pitää kohdallani paikkaansa. Sen verran on selvinnyt, mistä kiitos kuulu kuvataidekollegoilleni, että kyse on asetelmista, pysäytetyistä hetkistä. Ja tämän jälkeen on homma ollutkin minulle heti selvempää.

Kameraani osui aito Still Life -hetki kävellessäni pitkin Henry's Streetiä kohti Teskoa. Perinteinen hedelmäasetelma on tässäkin teoksessa ollut taustavaikuttajana.


Still Life With Sitruuna

Pysäytetyt kuvat onkin kenties koko kevään jatkuva teemani. Kun tämä valokuvaus on muutenkin ollut minulle erityisen mieluista puuhaa pitkin Irlannissa oloani. Kieltämättä loppuviikon sateinen keli mahdollisti myös sateenvarjojen bongailun, joskin niiden kuvaukseen mikä vaan muu teema tuo hyvää vaihtelua.

Hieman huonommin on edennyt puolestaan tavoitteeni suorittaa viimeinen opetusharjoittelu näillä leveysasteilla. Kun kysyin mahdollisuutta mennä tutustumaan kouluihin kera paikallisten 1. vuosikurssin edustajien, jotka siis tänään aloittivat harjoittelunsa, sain hyvin vihamielisen vastaanoton. Myös tässä yhteydessä annettiin ymmärtää, että minun pitäisi olla kiitollinen, että ylipäätään saan tehdä opettajaopintoja. Olenhan minä kiitollinen! Opinnot ovat jo nyt olleet tuhat kertaa antoisampia kuin koko viime syksy yhteensä. Tähän on siis tyytyminen, ellei itsenäiset kalastusretkeni ja verkkojen vesille heittelyt lopultakaan tuota tulosta. Tässä on onneksi jo niin kauan opiskeltu ja tähän elämäntyyliin totuttu, että tässä ei yksi puoli vuotta lisäaikaa enää tuntuu missään. Etenkin, kun sitä pääsee viettämään jonnekin muualle kuin City Campukselle.

Myös työnhakua olen suorittanut ja CV on lopulta saatu väsättyä. Vaan miten lie käy työn kanssa, kun paikallisetkin keräävät kadulla kahvikuppiin almuja, jää nähtäväksi. Tänään minua jututti eräs Haitin puolesta puhujakin sanoen, että avustus, jota hän minulta peräänkuuluttaa, ei olisi kuin 40 euroa kuussa. Eli reilun euron päivässä. Vaan ei taida irlantilaisista olla siihen leikkiin tällä erää. Vaikka Haitilla kuinka kärsittäisiin. Sanoin hänelle, että heti kun saan hanttihommia, niin voin avustaa Haitiakin. Ettei minua nyt ihan itsekeskeisenä pidettäisi siellä päässä niin olen rikastanut Haiti -keräyslippaita koulumme kahvilassa.

Viikonloppu ja pimeä ovat saapunet yhtä aikaa City Campukselle. Valitettavasti vaan asunnossamme on laiska Dave ja mukava Deirdre. Jälkimmäinen lähtee huomenna aamulla. Toivottavasti ensimmäinen jo ennen sitä. Hauskaa viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti