maanantai 31. elokuuta 2009

Paasin perille

No niin. Vaiherikas reissuni tanne paakallopaikalle on tehty. Ensin lentokentalla koittivat vastoinkaymiset niiden putkikassien kanssa. On se Ryanair ovela ja menttaliteetit ja periaatteet selittaa todella hyvin sen, miksi lentoliput on niin halpoja. Naet vaikka ostaa kaksi laukkua lisaa ei painoraja silti kasva ollenkaan. Kasimatkatavarat saivat painaa 10 kg ja putkikassit yhteensa 15 kg. No mullahan ne painoivat 30 kg. Jokainen lisakilo maksoi 15 e. Eli runsaan karsimisenkin jalkeen lisamaksua tuli 120 e. Melko suolattua sanoisin. LEntokoneessa luonnollisesti kahvikuppi maksoi 3 e ja olihan se ostettava. Lahinna tasta saimme oppirahoja ja tietysti hyvaa infoa tuleville vierailleni. :)

Dublinissa viimeinen bussi oli tietysti jo lahtenyt, joten otin huoneen hostellista. Se oli tosin kiva paikka ja aivan bussiaseman vieressa, joten sinne voi menna sitten Dublinin reissuilla ihan hyvin. Jakobs Inn. Siis paikan nimi.

Maaseutukiertoajeluksi osoittautunut bussimatkani Limerickiin oli onnistunut ja Irlannin vihreys ja tietysti sateinen keli osoittautuivat todeksi. Ihania pienia taloja ja pihoja oli tienvarret taynna!

City Campuksella sain avaimet huoneeseeni kivutta ja kikki meni hyvin. Ainoastaan tama netin toimiminen ei ollutkaan niin selvaa. Salasanat saa vasta viikon kuluttua. Siihen asti siis blogaus ilman pisteita aan ja oon paalla selittynee silla. Mutta sain sen huoneen, jossa on parveke! Pieni, mutta kuitenkin oma parveke. Muita asukkaita ei viela nakynyt. Ei merkkiakaan, joten taisin olla eka. Peittoja ja tyynyja ei varustukseen kuulunut, toisin kuin oletin, joten nyt olen matkalla niita ostamaan. Ihan hauskaa niin samalla tutustuu kaupunkiin.

Vuorokausi reissussa ja mieli hyva. Voisi menna paljon huonomminkin. :)

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Laukut pakattu. Ihan kohta siellä


Sain eilen tietää (koska en aikaisemmin uhrannut asialle ajatustakaan) että yhden matkalaukun paino voi olla vain 15 kg. Ensimmäisenä kotiin jäävät siis matkalaukut ja tilalle tulevat putkikassit. Sitten alkaa armoton karsinta vaatteista, kengistä, laukuista, huiveista ja koruista, että mitkä pääsevät mukaan. Perillä huomaan kuitenkin, että mukaan tuli väärää tavaraa. Sitten totean, että onhan niitä kauppoja Irlannissakin. Ei hätää.

Enää muutama tunti ja siellä ollaan, minne on haikailtu jo aikojen alusta ja missä on ruoho todellakin vihreää. Onko se vihreämpää kuin Turussa tai Porissa selvinnee tulevan vuoden aikana.

Tulossa upea vuosi!

(Kuvassa ne putkikassit)