tiistai 16. helmikuuta 2010

Pancake Tuesday

Eli huomenna se alkaa. 40 päivän paasto. Suomessa samainen päivä on (kuten fiksuimmat jo taisivat keksiä) laskiaistiistai. Ensin vietettyäni koko päivän Mary I:n suunnitteleman ohjelman mukaisesti luennoilla, tanssittuani irlantilaisia tansseja ja kuultuani kämppikseni ja hänen ystävänsä tarinat Limerickin pienuudesta ja miten heidän kaikki poikakaverinsa tuntevat toisensa (for fucks sake!), söin noin 6 täytettyä lettua. Näet paikalliset pannukakut ovat helposti sekoitettavissa lettuihin. Valmistus tapahtuu vastaavasti pannulla paistaen. Virallisesti letut kulkevat pääasiassa nimellä creps.

Tätä pannukakkutiistaita olikin ehditty suunnitella jo melkein tämän kolmen viikon Limerickeilyni ajan. Täytteitä ja kustannusten jakamista oli pohdittu. Eli ilmeisen suuresta asiasta on kyse. Jopa koulumme ruokalassa oli tarjolla pannukakkuja maksua vastaan. Oli silti mukavampi odottaa koko päivä sitä hetkeä, että sai syödä kotona itse valmistamiaan pannareita juuri niin monta kuin mieli teki. Myös hieman viiniä nautimme yhden tanssiharrastajan vinkkiä noudattaen pannariemme kanssa. Varsin onnistunut ilta siis.


Kaiken lisäksi pannarit paistettiin aidossa voissa...

Tosiaan suuremmat merkitykset tämän päivän takana ovat uskonnolliset. Pannaritiistai lopettaa mässäilykauden (tai muut paheet) ja huomisesta 40 päivää eteenpäin on määrä paastota jostain paheestaan. Tai kuten kämppikseni Deirdren ystäva Shauna, voi myös lisätä ruokavalioonsa tuoreita vihanneksia, kuten hän aikoo tehdä. Itse olen kohtuullisen onnistuneesti viettänyt makean lakkoa (karkit, suklaa, keksit, leivonnaiset, sokerijuomat, jäätelö ja hedelmiä kohtuudella) jo koko Irlannissa oloni ajan. Joten aijon jatkaa samalla linjalla. Vaan tässä kohtaa aloitettuani uuden elämän jo hieman pannaritiistaita aikaisemmin, piti todella miettiä mistä on valmis paastoamaan. Kun liikuntakin on lisääntynyt elämässäni eksponentiaalisesti ja alkoholin nauttiminen on tätä nykyä harvinaista.

Mieleen tuli 40 päivän Facebook -lakko. Vaan taitaa olla addiktille liian suuri vaade tällainen totaalilakko. Voi siis olla, että teen jotain linjauksia sen suhteen kuinka monta kertaa päivässä Facebookissa voi käydä. Esimerkiksi kaksi kertaa päivässäkin voisi olla välillä aika tiukka tavoite. Mutta toisaalta se voisi olla hyvä muutos entiseen, koska pahin taantuma on elämässäni Irlannin aikana tapahtunut juuri internetin käytön runsaana lisääntymisenä. Eli työstän tätä ajatusta, kun tästä siirryn unten maille. Kenties herään aamulla kristallin kirkkaan idean kanssa. Ja mikä parasta, voin vielä ideaani toteuttaa sen 40 päivää. Tästä tulee jännittävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti