perjantai 26. helmikuuta 2010

Hyvää alkavaa RAG weekin jälkeistä viikonloppua

Viikko on vierähtänyt hirvittavällä vauhdilla. Ohjelmaa riittää. Ja aika nyt tuntuu kuluvan muutenkin aika kovalla vauhdilla silloinkin, kun sen toivoisi vähän jarruttelevan. Kun ei tahdo riittää vuorokaudessa tunnit, vaikka nyt olenkin niitä vähän jo lainaillut yöstä päivälle. Takaisinmaksua odotellessa.

Tosiaan RAG week oli ja meni. Bileitä oli aamusta iltaan alkaen sunnuntaina ja jatkuen eiliseen torstaihin asti. Ihan mukavasti väki tuntui jaksavan juhlia silti. Nyt odottelen pölyn laskeutumista ennen kuin otan mopin esille. Vaikka kiitoksia kuuluu meidän asuntomme pojille varsin hillitysta käytöksestä. Liekö elekieleni ollut riittävää, kun pojat juhlivat jossain muualla. Deirdre taas jätti koko viikon väliin, koska hänellä oli paljon kouluhommia tehtävänä oikeastaan meidän asunnossa ei ole koskaan ollut niin rauhallista kuin kuluneella viikolla. Oikeastaan sitä toivoisi, että olisi useamminkin RAG week! :)

Selvittelin myös sitä tahoa, jolle tällä viikolla rahaa kerätään. Sen verran selvisi, että taho on jokin paikallinen taho ja Student Union hoitaa kohteen valinnan ja rahojen perille toimittamisen. No oli miten oli, tämä taho rikastuu tuntuvasti kuluneen viikon ansiosta. Ja keskeisinta riviopiskelijalle viikossa ei luonnollisesti ole tämä hyväntekeväisyyspuoli.

Muuten viikko on kulunut koulun puolesta kärsivällisyyttä kasvatellessa. Meidän hedelmäprojektimme on ollut tässä pääosassa. Näet ryhmässä kun tehdään niin aina ei tule ihan valmista. Eniten raastaa se tosiseikka, että toiset haluavat kyntää epäonnistumisten suossa siitäkin huolimatta, että heitä yrittää neuvoa. Lieko syyna se, että olen vaihtari, kun minun mielipiteitäni ei edes huomioida. Rasittavinta siina on tietysti se, että meidän pitää saada tehtyä ne kolme sitruunaa porukalla oli miten oli. Ja valtaosa ajasta tunneilla menee pyöritellessä peukaloita. Mieluummin testailisin kärsivällisyyteni riittavyyttä jossain muussa kohtaa. Ja kai se vähän rupeaa jo rasittamaan tämä touhu täällä, kun kärsivällisyyttä oikeastaan tarvitaan aivan jokaisessa asiassa. Kuten olen tainnut ennenkin mainita, ainoa rivakalla vaihdilla etenevä asia täällä tuntuu olevan sään vaihtelu.

Edessä odottavan viikonlopun aikana City campuksella tehdään jotain kaapelitöitä. Internet, televisio ja huone/ovipuhelimet eivät toimi. Katsotaan saanko pyykkiäkään pestyä. Olen aika paljon tuota internettia tavannut viikonloppuisin käyttää. Nyt pitää siksi keksiä muuta tekemista. Lauantaina on retki Killarney Nationalpark'iin. Menen maantieteilijoiden kanssa sinne. Katsotaan onko aikataulu yhta armoton kuin vastaavan porukan kanssa tehdyllä retkellä viime syksynä Donegalissa. No kyseessä on vain yksi päivä ja epäilen maantieteilijöiden löytävän taas mielenkiintoisia kohteita. Retki maksaa vain 8 e, mikä on minusta aika kohtuullinen hinta.
Näihin kuvattomiin tunnelmiin jään pohtimaan uusia seikkailuja ja elämän syvempiä merkityksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti