maanantai 16. marraskuuta 2009

Mitä minä iirillä teen? Hei mitä minä iirillä teen?

Tämä kysymys on pyörinyt mielessäni tämän illan ajan. Nimittäin tunnillamme yllämainitun kielen puitteissa saimme nähdä mallin tulevasta tentistämme. No tentissä oli 4 sivua. Ja kolme pientä kirjoitelmaa (15 lausetta) oli sisällytetty siihen. Kämmpikseni kaveri, joka siis osaa iiriä, totesi, että tentti olisi vaikea hänellekin. Tai lähinnä mahdoton suorittaa 45 minuutissa.

Ja jostain syystä ajoin heti etsiä aidassa aukkoja. Miettiä, että miksi edes opiskelen kieltä, jota en edes tämän jälkeen osaa käyttää kommunikoidakseni sillä irlantilaisten kanssa, enkä tule sitä sen koommin koskaan tarvitsemaan. Deirdre auttoi minua kotiläksyissä (hän on siis natiivi kielentaitaja) ja kirjoitti minulle 15 lausetta minusta itsestäni ja 10 lausetta siitä, mitä tein viikonloppuna. Ja nyt ne pitäisi konkreettisesti osata ulkoa.

Tämän äärimmäisen kysymyksen äärelle jään pohtimaan, että unohdanko koko homman ja keskityn muihin asioihin, joita kyllä on myös. Vai alanko lukea tai itkeä ja lukea. Pelkään pahaa kallistuvani ensimmäiseen.



Kirkkomaisema matkaltani kouluun. Pimeäähän täällä jo on klo 19.


Oli tänään radioshowkin on air. Meni tosi hyvin. Mä olin valinnut meidän biisit. Muuten olen sen kunniaksi laatinut showmme biisilistan tuohon sivupalkkiin. Ja otan vastaan ideoita biiseiksi. Kriteerit ovat rock genreen luokiteltava bändi Skandinaaviasta. Tosiaan meillä synkkaa sen mun "juontaja"parin Daven kanssa ihan kivasti. Pystymme jo heittelemään pientä small talkkia ilman, että se kuulostaa tosi tyhmältä.

Illalla menin vielä tanssimaan irlantilasia tansseja. Meillä on esitys sunnuntaina 13.12. KEräämme rahaa reissuun tanssikilpailuihin Puolaan. Saattaa olla, että minäkin pääsen sinne. Kun olen täällä (ellen muuta mieltäni) vielä koko kevään. Mahtavaa kyllä käydä siellä harkoissa. Ihmiset on niin mukavia. Tosin yksi neropatti tiedusteli minulta tänään, että mitä kieltä puhun äidinkielenäni. No kerroin puhuvani suomea. Hän oli hämmästynyt tiedosta, koska oli luullut, että Suomessa puhutaan englantia. Siis todella opit uutta joka päivä. Ja taas kerran vanha kunnon sanonta "älä oleta mitään" nosti päänuppiaan.

Sellaisilla eväillä jätän tämän päivän ja siirryn unten maiden kautta huomiseen. Mahtavaa.

2 kommenttia:

  1. Suomessa puhutaan englantia :D kaikkea sitä oppii, hän ja me muut. Onko tullut monesti vastaan pinttynyt käsitys jääkarhuista kaduilla?

    VastaaPoista
  2. Ei ole oikeastaan tullut muita juttuja vastaan. Kämppis väitti, että se luuli mun puhuvan äidinkielenäni enkkua kun olen niin hyvä, Katos kohteliaisuuksia tyhjästä. Tänään irkkutanssissa oli muutama japanilainen ja yksi niistä sai tietää että olen suomesta ja selitti ihan intona olleensa Naantalin muumimaailmassa. Sellaista julkisuuskuvaa! :)

    VastaaPoista