Mainio päivä!

Sellainen tästä tuli siitäkin huolimatta, että alkoi uhkaavasti. Näet internet oli aina alkuiltaan asti kaput. Kolme puhelua receptioniin ja yksi henkilökohtainen vierailu olivat apuna lievittämässä tuskaani, joka pakotti huomaamaan, että olen aika pahasti koukussa verkkoon. No oli siitä sitten apua tai ei niin klo 18.15 sain skypeyhteyden Suomeen. Eli voin olla tyytyväinen internetkorjaajamiehen yritykseen tulla korjaamaan vika heti. Se meinaan oli lähes heti.

Ainoastaan radioshown suunnittelu jäi puolitiehen. Mutta ei hätää siitäkään! Oli nimittäin Daven vuoro valita biisit. Hän valitsi teemaksi cover-biisit. Hienoja biisejä kyllä. Listahan biiseistä löytyy tuosta sivupalkista. Ensi viikolla onkin sitten syksyn viimeinen show. Ja meillä on teemana rokkijoululaulut. Jatkamme hyväksi havaitsemaamme linjaa, jota Dave välillä rikkoo, soittaa ennen mainosradioissa kuulemattomia biisejä. Siis Irlannissa kuulemattomia tarkoitan. No me kehitytään huippuumme ja dialogi toimii jo nyt aika kivasti. Eli kelpaa radiokevättä jäädä jo vähän odottelemaan. :)

Tässä välissä väläytän sarjaani hyvätyistä sateenvarjoista. Tänään pongasin yli kymmenen varjoa.

Akateeminen varjo

Varjojen varjo voi jäädä huomaamatta

Jo aikansa hehkutettu iirin kielen tentti oli tänään. Oli kyllä kertakaikkisesti helpompi, kuin ajattelin. Kaikkia kohtia en tietenkään tiennyt. Yksi kysymys (kirjoita kymmenen lausetta) oli liittyen asuntooni. Olin jättänyt asuntosanaston opiskelematta ja keskittynyt säähän ja kellonaikoihin sen sijaan. No en usko sen homman kaatuvan siihen. Osasinhan sentään kirjoittaa, että asun asunnossa ja asunto sijaitsee kaupungin keskustassa (mikä ei pidä paikkaansa). Sitten kirjoitin, että asunnossamme on keittiö. Siinä oli jo 3 lausetta kuitenkin. En usko, että äijä jaksaa päätään vaivata kenenkään hylkäämisellä. Mutta sitä on turha murehtia nyt. Se selviää parin viikon päästä.

Ja tulokset elokuvapresentaatiostani olivat myös luettavissa. Ja kehitystä lienee kuitenkin tapahtunut. Sain omastani arvosanan A2! Parashan on A1. Täällä ihan ulkomaalainen loistaa koko kirkkaudellaan! Varmaan oli hyötyä kielimuurista sen verran, että osasin yksinkertaistaa esitykseni selkeäksi ja kuulijaystävälliseksi. Tosin pitää vielä huomenna mennä katsomaan, että olihan se varmasti A2...

Vielä kun lisää hienoon päivääni mukavan tanssitunnin (vaikkakin nilkkoja koettelevan), pyöräilyn läpi kaupungin (joka ei tulvi) niin on jo melkeen liikaa vielä kertoa, että sain vinkkejä työnhakuun itse irlantilaiselta. Sattuupa Kerstinin kämpässä majailemaan uuden perjantaina avattavan baarin ravintolapäälikkö. Hän ei tosin ottanut minua töihin, mutta oli muuten oikein ystävällinen ja informatiivinen työn haun suhteen. Vaan nyt pitäisi kirjoittaa oma CV englanniksi. Ehkä vielä jotain työtä saankin. Ehkä en. Mutta se on ainakin varmaa, että ilman hakemista töitä ei saa. Eli huomenna hakemaan hyvin nukutun yön jälkeen.