Harmaana alkanut päivä muuttui taas kauniiksi. Olin avustamassa Liisaa (kuvassa) Limerickin naisten minimaratonilla, joka oli siis naisten kympin kaltainen juoksutapahtuma. Hyväntekeväisyyspohjalla liikuttiin ja melkoisia asukokonaisuuksia oli havaittavissa. Yritettiin juoksun jälkeen hankkia mullekin tuollainen paita muistoksi vaan ei ollut niin helppoa se. Jäi paita saamatta ja ensi kerralla pitänee juosta myös itse.Ihmeellisen kaunis päivä oli tosiaan. Syksyn tuoksu, joka eilen oli havaittavissa, oli täysin tiessään. Pyörä toimi hyvin matkantekovälineenä Limerickin yliopistolle ja samalla tuli reitti tutuksi. Näet yliopistolla on upea uima-allas, jonne olisi sitten tarkoitus myös vaivautua. Kun vaan saa nämä retket retkeiltyä ja kouluhommat vähän helpommiksi niin ehtii tehdä muutakin kuin istua City Campuksella, pyörän päällä tai bussissa.
Ensimmäinen essee saavutti kuin saavuttikin tosiaan vaaditun 2000 sanan rajapyykin. Vaan ei ole helppoa kirjoittaa nonsenseä englanniksi. Etenkään, kun siihen tarvitsee lähteet tuli vähän ikävä kuviksen esseitä ja kenties viimeistelen sen kunniaksi sen viimeiseni täällä Irlannin mantereella. Niin saa välillä tehdä tiedettä suomeksi. Nyt on kuitenkin tämän tieteellisen kirjoittamisen pää avattu täälläkin ja kenties esseeni hyväksytään ja voin olla ensi kerralla aikaisemmin liikenteessä ja muutenkin parempi.
Siinä ne tämän päivän kuulumiset. Lähden tästä vielä vuorokauden jo vaihduttua tuonne pesulaan uudellen täydentämään puhelintilini balanssin. Ja sitten pitää vähän nukkua ennen huomisen suurta päivää, eli radioensiesiintymistä. Jännää! Radio on muuten Wired FM ja selvitän sen kuuntelumahdollisuuden huomenna, mikäli vaan muistan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti