Ihana syksy

Täydellinen syyspäivä lähes takana. Muistin taas miksi myös tykkään syksystä sen lisäksi, että uusi lukuvuosi alkaa ja harrastukset palaavat kesätauolta Näet se on syksyn tuoksu. Ja tuuli, joka miltei irrottaa tukan. Se on mahtavaa. Tänään kävimme ihan vain pikaisella puolipäiväretkellä Tirrareryssä sijaitsevassa Rock of Cashelissa, joka siis oli linna ja kivi eikä pelkkä kivi, vaikka kämppikseni niin väittivät. Irlantilaiset itse näet ovat niitä, jotka tietävät maastaan vähiten. Ja ihan läheisimmissäkin nähtävyyksissä jää käymättä. Yritinkin miettiä, että mikä olisi esim. turkulaisille sellainen nähtävyys, jossa ikään kuin luulisi kaikkien käyvän, mutta eivätpä ole käyneet, ja mitään ei tullut mieleeni. Koska syystä tai toisesta Turun linna ei oikein yllä aina samalle tasolle näiden paikkojen kanssa.

Linnojen runsaus on peruja niiltä ajoilta, kun engelsmannit tulivat kielineen tänne Irlantiin ja pelkäsivät omasta puolestaan ja omaisuutensa puolesta. Ainakin jotain yhteyttä näillä asioilla tietääkseni on. Linnat kun tarjoavat mahtavat näköalat ei vain maisemaan vaan myös vihollisten huudeille.

no täällä tämänpäiväisellä linnakäynnillä oli todella raikas tuuli ja sankka sumu. Eli ei mikään optimaalinen ajankohta lähteä maisemia katsomaan, mutta tunnelmaa nämä olosuhteet tarjosivat. Yritimme käydä myös Tippareryn kirjastossa katsomassa maailman pienintä kirjaa, vaan oli kirjasto kiinni meiltä kirjankatsojilta. Löysin kuitenkin korvikkeeksi maailman mukavimmat kengät. Ja jäin pohtimaan taas sitä, että kuinka paljon sitä tavaraa lopulta yksi vaihto-oppilas tarvitsee.

Nyt ilta sujuu rauhaisasti omassa huoneessa, omassa rauhassa esseetä kirjoitellen. Lähes neljäsosa on jo vaaditusta saamäärästä. Eli kun pääsen edes puoleen niin voin olla osin ihan tyytyväinen, että olen edes tehnyt jotain ja kenties saan hyväksytettyä ensimmäisen esseeni täällä.