Mary Immaculate College tenttii

Tällä viikolla on tenttikauttaan viettäneet toisen vuosikurssin opiskelijat. Tämä siksi, että toisen vuosikurssin opettajaopiskelijoilla on edessään vielä opetusharjoittelu ja siksi tentit piti hoitaa pois alta tällä viikolla. Tosin vaikuttaa siltä, että myöskin City Campus alkaa tyhjentyä. Suuri osa asukkaista kun on toisella vuosikurssilla. Äidit ja isät ovat tulleet auttamaan huoneen raivaamisessa. Se, vaikuttaako tämä meininkiin rauhoittavasti, selviää näiden parin jäljellä olevan Irlanti-viikon aikana.

Kuitenkin tenteistä sen verran, että protokolla niiden suorittamisessa on varsin jäykkä. Tentit suoritetaan liikuntasaleissa niin kuin ylioppilaskirjoitukset konsanaan. Jokaisella opiskelijalla on nimetty paikka salissa. Opiskelijakortista käytiin katsomassa pariin otteeseen virallisen valvojan toimesta, että paikalla istuu oikea henkilö ja että opiskelijakortin kuva vastaa paikalla istuvaa henkilöä ulkoisilta ominaisuuksiltaan.

Elämää ikkunan takana. Nopeat ehtii kuvaamaan hitaita. Paikat tenttisalissa oli nimetty kirjaimen ja numeron yhdistelmällä. Itse istuin salissa T3 paikalla X5. Tenttisaleja oli siis kaksi. En muista kyllä yhtään oliko ylioppilaskirjoituksissakin nimetyt paikat.

Itse tentti, jonka suoritin oli vaikea. En ymmärtänyt puoliakaan pikkukysymyksistä. Ne oli selvästi kirjoitettu tietoisesti kapulakielellä, että erottuu irlantilaiset jyvät akanoista. Tosin en liian paljoa käyttänyt aikaa lukemiseen, joten huonoon menestykseen voi osasyy olla myös tässä. Heinäkuussa sitten saadaan tietää miten tentissä meni.

Ihan mukavaa oli silti ottaa tämä irlantilainen kokemus kokonaisuutena ja kokea myös tuo tenttiminen. Viime lukukaudella tentit suoritettiin ihan vaan luokkatiloissa. Enää on jäljellä yksi tentti maanantaina. Englantia vieraana kielenä. Siitä en ota senkään vertaa paineita. Sen verran tulee englantia opiskeltua päivittäin, että uskon selviäväni proverbeistä ja ruokaan liittyvästä sanastosta.

Näiden kaikkien kokemusten myötä todettakoon, että Mary Immaculate Collegen anti on nyt nautittu. Tämä kokemus on muun muassa opettanut minua arvostamaan suomalaista koulutusjärjestelmää ja ymmärtämään, että asiat Turun Opettajainkoulutuslaitoksella ovat melko hyvin. Ohjeet ovat selkeitä ja tehtävänannot realistisia. Hyvä oli siksi tulla tänne jostain perspektiivistä katsottuna maailman ääriin huomatakseen se hyvä, jolla on päivittäin ympäröity. Esimerkiksi jättisitruunojen parissa täydellisen turhautumisen tunteen äärellä opiskelijakollega sanoi, että jos olet nyt turhautunut niin mieti miltä tuntuu olla turhautunut kolme vuotta putkeen. Vuosi on siis ihan leikkiä siihen verrattuna.