Ehdottomasti eniten pelkoa ja inhoa Irlantia kohtaan kohdallani on aiheuttanut asuinpaikkani City Campus. Olen saanut huomata, että asuinpaikalla on merkitystä. Olen oppinut runsaasti niin itsestäni kuin irlantilaisistakin. Olen ymmärtänyt myös sen, että kimppakämppäily voi todella ajaa hermoraunioon. Enkä tästä eteenpäin tätä faktaa tule väheksymään yhtään kertaa. Enkä tämän jälkeen ole valmis muuttamaan kimppakämppään. en tuttujen enkä vieraiden kanssa. Näet on ihan okei tehdä elämässään virheitä. Mutta niitä tehtyään pitää osata niistä oppia. Joten vuosi nuoruudestani on ollut täynnä oppimiskokemuskia. "You live and you learn." Ihan itse laatimani viisaus jokaiselle käyttöön ja koettavaksi.
Tällä erää alkaa olla vuoteni kuitekin niin lopussa, että alkaa kämppiksilläkin hienotunteisuus olla kuoriutunut pintaa siloittamasta. olen jo aikaisemmin maininnut erilaisista selkkauksista. Sen kaltaisista, joita kohdatessaan on ajatellut, että elämäni loppuu juuri nyt ja en kestä enää sekunttiakaan. Jotka kuitenkin nyt tuntuvat mitättömiltä. Joille voi jopa joskus (ehkä) nauraa. Sen aika näyttää. Kuitenkin onlen erityisen onnellinen eniten siitä, että tämä osa Irlantia on kohta historian siipien havinaa.
Todella pojat ovat alkaneet bilettää täällä meidän kattohuoneistossamme. Syitä tähän lienevät kämpän siisteys verrattuna muihin asuntoihin ja halu olla mahdollisimman ärsyttävä. Jälkimmäisessä he ovat onnistuneet kyllä. Torstaina heillä tosin taisivat olla järjestyksessään viimeiset, ainakin viimeisten joukossa olevat, bileet. Heillä kun käy tuo collegeura vähiin. Kummallakaan ei taida ollatietoa siitä mitä sitten tapahtuu. Ei hätää eikä kiirettä. Nyt ei ehtisikään muuta kuin juhlia. Sen he ovat jopa minulle kertoneet perusteluna, kun kyselin voisiko musiikkia laittaa hiljemmälle. Käypä vastaus kysymykseen kuin kysymykseen.
Vältin hermojen heikentymisen pysymällä poissa asunnolta koko torstai-illan. Deirdre laittoi viestiä, kun reitti oli selvä. Tällä kertaa sain onneksi muutaman kuvankin heidän jäljistään. Tässä kuvasarjaa, joka on aika lailla siitä siistimmästä päästä.
Tällä erää alkaa olla vuoteni kuitekin niin lopussa, että alkaa kämppiksilläkin hienotunteisuus olla kuoriutunut pintaa siloittamasta. olen jo aikaisemmin maininnut erilaisista selkkauksista. Sen kaltaisista, joita kohdatessaan on ajatellut, että elämäni loppuu juuri nyt ja en kestä enää sekunttiakaan. Jotka kuitenkin nyt tuntuvat mitättömiltä. Joille voi jopa joskus (ehkä) nauraa. Sen aika näyttää. Kuitenkin onlen erityisen onnellinen eniten siitä, että tämä osa Irlantia on kohta historian siipien havinaa.
Todella pojat ovat alkaneet bilettää täällä meidän kattohuoneistossamme. Syitä tähän lienevät kämpän siisteys verrattuna muihin asuntoihin ja halu olla mahdollisimman ärsyttävä. Jälkimmäisessä he ovat onnistuneet kyllä. Torstaina heillä tosin taisivat olla järjestyksessään viimeiset, ainakin viimeisten joukossa olevat, bileet. Heillä kun käy tuo collegeura vähiin. Kummallakaan ei taida ollatietoa siitä mitä sitten tapahtuu. Ei hätää eikä kiirettä. Nyt ei ehtisikään muuta kuin juhlia. Sen he ovat jopa minulle kertoneet perusteluna, kun kyselin voisiko musiikkia laittaa hiljemmälle. Käypä vastaus kysymykseen kuin kysymykseen.
Vältin hermojen heikentymisen pysymällä poissa asunnolta koko torstai-illan. Deirdre laittoi viestiä, kun reitti oli selvä. Tällä kertaa sain onneksi muutaman kuvankin heidän jäljistään. Tässä kuvasarjaa, joka on aika lailla siitä siistimmästä päästä.
Perinteinen näky ihan jokaisen bile-illan jälkeen. Ensin sohvatyynyt vei huoneeseensa Francis. Sittemmi, kun hänet ojennettiin ruotuun aiheesta alkoi tyynyvarkaisiin Dave. Vasemmassa alakulmassa suurta roolia näyttelevä kaiutin.
Still Life with spirits vol. 1.
Pullonkorkit eivät muuten koskaan päädy pullon suulta roskikseen ilman ulkopuolista apua.
Pullonkorkit eivät muuten koskaan päädy pullon suulta roskikseen ilman ulkopuolista apua.
Still life with spirits vol. 2. Joskus myös kahvia ja jokatapauksessa tupakkaa.
Tosin pojat veivät todistusaineiston roskiin (eivät lasinkeräykseen) melko nopeasti. Voi olla, että he vielä kehittyvät. Heillä on ollut siinäkin mielessä vähän huono vuosi, että he eivät oikeastaan ole joutuneet siivoamaan jälkiään. Heillä kun on ollut kaksi palvelijatarta talossa. Omaa tyhmyyttämme voimme Deirdren kanssa syyttää osittain. Olen myös miettinyt sanontaa "Clean house is a sign of waisted life". Kenties palaudun normaaliin päiväjärjestykseen sitten taas oman sotkuni keskellä. Näet faktahan o se, että omat sotkut eivät koskaan häiritse juurikaan verrattuna muiden sotkuihin.
Vielä loppukevennys viime bileistä. Kahdesta nojatuolistamme tehdyssä "karhunpesässä" nukkui aamulla garga eli poliisi. Tästä vaan suora jatkumo oli orastava turvallisuuden tunteen heikentyminen. Vaikka onhan poliisitkin oikeutettuja vapaa-aikaansa. Tämä sen viettopaikka on tässä se kohta, joka vähän mietityttää.
Toinen loppukevennys on niin ikään positiivinen tarina paikallisista poliiseista. Ystäväni Sandra asuu maan tasossa olevassa asunnossa. Hänellä oli hetkellisesti huoneensa liukuovi lukitsematta ja hän puhui puhelimeen olohuoneessa. Seuraavaksi hän kuulee, että joku tulee sisälle hänen huoneeseensa. Kukapas muu kuin poliisi eli garda, joka tiedustelee onko häneltä kannettava tietokone ja kännykkä kateissa. Seuraavaksi Sandra huomaa molempien todella olevan kateissa. Eli tämän noin 10 minuutin aikan, jotka Sandra vietti keittiö/olohuoneessa häneltä ehdittiin varastaa tietokone ja kännykkä, garda sai varkaan kiinni ja tuli raportoimaan asiasta Sandraa. Uskomattomia asioita todella tapahtuu. Gardalle ei auttanut sanoa muuta kuin Well Done!
Vielä loppukevennys viime bileistä. Kahdesta nojatuolistamme tehdyssä "karhunpesässä" nukkui aamulla garga eli poliisi. Tästä vaan suora jatkumo oli orastava turvallisuuden tunteen heikentyminen. Vaikka onhan poliisitkin oikeutettuja vapaa-aikaansa. Tämä sen viettopaikka on tässä se kohta, joka vähän mietityttää.
Toinen loppukevennys on niin ikään positiivinen tarina paikallisista poliiseista. Ystäväni Sandra asuu maan tasossa olevassa asunnossa. Hänellä oli hetkellisesti huoneensa liukuovi lukitsematta ja hän puhui puhelimeen olohuoneessa. Seuraavaksi hän kuulee, että joku tulee sisälle hänen huoneeseensa. Kukapas muu kuin poliisi eli garda, joka tiedustelee onko häneltä kannettava tietokone ja kännykkä kateissa. Seuraavaksi Sandra huomaa molempien todella olevan kateissa. Eli tämän noin 10 minuutin aikan, jotka Sandra vietti keittiö/olohuoneessa häneltä ehdittiin varastaa tietokone ja kännykkä, garda sai varkaan kiinni ja tuli raportoimaan asiasta Sandraa. Uskomattomia asioita todella tapahtuu. Gardalle ei auttanut sanoa muuta kuin Well Done!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti