Jonnekin oli kuitenkin mentävä, sillä Limerickissä saamme viettää muutenkin kolme seuraavaa päivää. Joten lähdimme Corkiin. Ilman mitään suunnitelmia. Ajatuksena oli mennä nauttimaan kuppi kahvia ja katsoa kaupunki. Suunnitelma piti. Joulukiireet vaivasivat Corkiakin, joka oli kuitenkin ainakin keskustan osalta toipunut tulvista. Runsaasti katusoittajia ja -laulajia ja muita hou hou hou tyyppejä siellä oli lippaineen. Sekä sitä väkeä taas liikenteessä.
Corkin keskusta on oikeastaan saari.
Bussimatka ei alkanut ongelmitta. 30 minuuttia myöhässä olevasta bussista vaivautui joku kuuluttamaan asemalla, että korvaava auto on tulossa. Eli pääseimme matkaan siitä huolimatta, että jonossa tapahtui runsaasti etuilua. Edessämme seisoi mies lapsensa kanssa ja heillä oli Happy Meal laukussa odottamassa bussimatkan alkua. Kävi vähän harmittamaan sen isän puolesta, kun eihän ne ranskalaiset perunat ole enää kylminä hyviä. Bussissa saimme kuulla radiosta 1 min 38 sek pitkän hou:n. Näin joulun kunniaksi. Melko raskasta joillakin. No kaikesta huolimatta, kuten siitä, että päivä kuuluu liikenteensä puolesta vuoden kiireisimpiin, pääsimme takaisin Limerickiin mukavan reissun jälkeen. Välillä on ihan mukavaa vaan mennä nenän osoittamaan suuntaan.
Kämppis Dave säikäytti meidät perin juurin tulemalla naisseurassa kämpille. Vaan onneksi hän ei ollut kauaa ja lupasi pysyä joulun poissa. Muuten voisi mennä palapelin rakentelu ja teho-osasto -maraton suunnitelmat uusiksi. En näet juurikaan nyt kaipaisi kämppisten seuraa. Minulla kun on paljon parempaa seuraa Suomesta.
Muuten päivän saldona olikin Suomesta tullut paketti (kiitos Piia) ja liian suuri annos minttujäätelöä sekä valmistunut sukka. Myös turvamiehen tekemä loukkaantuneen linnun pelastusyritys tuli todistettua. Voitteko kuvitella, että turvamiehet päivystävät täällä läpi joulun pyhien ja välipäivien! (Mahtaa niillä tulla aika pitkäksi) Huomenna, vaikka onkin joulu, syön sitä jäätelöä vain kohtuudella, jos ollenkaan.
Ihanaa joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti