Kun aamu alkaa skypetyksellä suomeksi on keskimääräistä enemmän ruosteessa puhuakseen englantia. Vaan ihanaa on silti puhua välillä suomea. Ja kun ikkunasta aukeaa tyhjä parkkipaikka voi nautiskella hetken rauhasta itsekseen. Näin sen huomaa, kun matkustaa satoja kilometrejä asumaan solussa todella, että on aika luksusta asua yksin. Sen kunniaksi istuin sohvalla ja join kahvia.Kauppaan saamani kyyti oli myös luksusta. Ostinkin yli viikonksi ruokaa (toivottavasti) niin voin koko ensi viikon etsiä pyörää itselleni.
Jatkan hetkeäni, josta nautin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti