perjantai 7. toukokuuta 2010

Matkakertomuksia Skotlannista osa 3: MATKUSTAMISESTA

Kiinteänä osana matkustamista on tietysti paikasta toiseen siirtyminen. Lentoliput Skotlantiin olin ostanut jo aikoja sitten edullisesti yhteensä 19.99 e meno-paluu. Tulivuoren syoksemät tuhkat saatiin pois Irlannin ja Skotlanni yltä juuri sopivasti mahdollistamaan tämä minun reissuni, jonka oli tarkoitus tarjota pieni hengähdystauko pääasiassa City Campukseen, koska koulutoli loppu jo pari viikkoa sitten. Siinä tämä reissu kyllä toimi erinomaisesti.

Lähdin matkaan Limerickistä keskiviikkona 27.4. klo 1 am ja säästin näin tietysti hostelliön hinnan. Kaikkien Limerickiin Dublinin lentokentälät tulevien on syytä suosia bussifirmaa J.J. Cavangh & Son's, koska tämä firma kulkee myös pitkin yötä suoraan lentokentältä tänne Limerickiin.

Seuraava etappi oli tietysti lentäminen Dublinista Glasgow'n, joka sujuu tietysti hienosti, jos osaa varustautua Ryanairin tiukkoihin säännöksiin. Ruumaan vietävä laukku maksaa lisää ja jokainen käsimatkatavarapakaasi, joka näyttää epäilyttävän isolta pitää tunkea metallikehikkoon, joka on kooltaan 55 x 40 x 20 cm. Vaan minä olen jo sen verran kokenut, että tämä meni ihan hyvin.

Ryanair ei suinkaan lennä kovin lähelle Glasgow'n kaupunkia vaan matkaa on junalla, jossa lipun hinnasta saa alennusta boarding passia näyttämällä, kestää vajaan tunnin. Lentokentää on nimeltään Glasgow Prestwick. Tämän lentokentän tarjontaan ja yöpymismahdollisuuksiin en joutunut tutustumaan henkilökohtasiin valintoihini (myöhemmin ilmeneviin) viitaten.

Glasgow-Edinburgh välin voi taittaa helposti Citylinkillä, jonka nettimyynnistä voi matkalipun ostaa jopa hintaan £1, mikäli on ostoksilla vähintään edellisenä päivänä. Omat liput tämän välin taittamiseen olivat hinnaltaan £4 kumpainenkin. Nämä super single -liput voivat näin ollen tarjota suurtakin säästöä! Tosin matkalippuja ostaakseen Citylinkin palveluun pitää rekisteröityä ja lipun printtaaminen pitää hoitaa itse. Tosin samase on Ryanairinkin käyttämisessä.

Itse kaupungeissa en kääntynyt bussien puoleen vaan tyydyin jalkapatikkaan.

Lähdönhetken oli määrä koittaa tiistaina 4.5. ja matkustinkin aamun ensimmäisellä bussilla Glasgow'sta, joka niin ikään oli Prestwickin lentokentän palveluita. TÄmä bussi lähti Glasgow'n keskustasta klo 4.30 ja ollessani perillä lentokentällä klo 5.30 sain kuulla, että lentoni on peruttu tuhkapilvien vuoksi. No ei siinä sen kummepaa hätää. Sain siirrettyä lentoni seuraavaan päivään. Palasin junalla nauttien edullisesta lipun hinnasta boarding passiani näyttämällä takaisin hostellille ja vietin päiväni vaatteita pesten ja tutustuen niihin nähtävyyksiin, jotka ollisivatkin jääneet näkemättä ilman tätä tuhkapilveä.

Lennot operoivatkin tiistaina iltapäivällä ja illalla ihan ookoo, mutta tietysti seuraavana päivänä ne oli taas peruttu. Joten voimakas epätoivon tunne iski rinta-alaan. Minun oli päästävä Limerickiin! Joten selvitin mahdollisuuteni lauttailla ja junailla ja sellaisethan olivat ihan kädenulottuvilla. Tunti tämän lentojen peruuntumisen varmistumisen jälkeen istuin jo junassa. Suuntana Stranraer ja matka-aika noin 2 h 30 min. Loistavan sujuvan vaihdon takia pääsin satamassa vain hyppäämään lauttaa, jossa oli kuin olikin tilaa. Tämä lauttamatka Stranraerista Belfastiin kesti niin ikään 2 h 20 min.

Stranraerin maisemia


Lautalla mielenilmaisu oli tehty erittäin helpoksi.
Annoin arvosanaksi vessoille Good, mikä on jo jotain.


Belfastissa oli edessä päivällistauko omatoimisesti supermarketista ostettuihin voileipiin turvutuen. Näet seuraava juna Dubliniin lähti vasta tunnin päästä Belfastiin saapumisestani.


Ehti kuvata aseman, joka olikin tuttu ulkoapäin jo edelliseltä Belfastin reissultani.


Juna-asemalla laitureille pääsi haahuilemaan vasta noin 20 minuuttia ennen junan lähtöä. En ole tällaista käytäntöä ennen tavannutkaan. Myöskään saattajat, joita tosin itselläni ei ollut, eivät saaneet tulla laiturille asti hyvästelemään. Itse junamatka sujui jouhevasti. Niin ikään matka-aika oli 2 h 5 min.

Dublinissa jouduin siirtymään ratikalla Connollyn asemalta Heustonin asemalle, josta lähti kuin lähtikin vielä yksi juna Limerickiin. Tämä juna kiisi Limerickiin alle 2 ja puolessa tunnissa. Junaa piti tosin vaihtaa Limerick Junction asemalla, vaan tämäkin vaihto oli erittäin sujuva ja odottelu aikaa kertyi ehkä 5 min.

Tuo juna oli matkalla Cork'iin


Ajatuksesta lähteä lautalla ja junalla kohti tämänhetkistä kotia noin 13 tunnin päässä olin City Campuksella. Itse matka-aika oli vain 11 h 30 min. Ei kovin paha. Kaiken tämän jälkeen voin todeta, että hiilijalanjälkeni on vähän pienempi, lompakkoni merkittävästi kevyempi ja kumma kyllä tuntui jopa siltä, että oli kiva palata omaan sänkyyn, vaikka erään jos toisenkin kerran on ollut aika kypsänä tähän paikkaan. Matkailu avartaa - Travel broadens the mind.

2 kommenttia:

  1. Mahtava seikkailu! Moni ei voi kertoa tehneensä tuon reissun ja voit olla myös ylpeä matkatoimistovirkailijamaisista taidoistasi löytää yhteydet :) Se on kyllä käsittämätön tunne, että on oltava jossain, jos ei voi lentää. Koin samankaltaisen olon, kun Suomeen meno oli epävarmaa (molemmat ovat saaria, tai ainakin merellä erotettuja).

    VastaaPoista
  2. Joo täytyy sanoa, että kokemukseni perusteellavoisin kannattaa lauttamatkailua enemmänkin. Vaan taitaa jäädä valitettavasti se Ruotsi nyt väliin, kun on tätä reissaamista täälläkin päässä. Ja kyllä vaan tuo matkatoimiston perustaminenkin voisi olla ihan käypä ratkaisu. Tosin taitaa tämä pääoma eli netin käyttö olla kaikille jo sen verran tuttua, että ei löisi leiville. :)

    VastaaPoista