Killarney

Vaikka viihdyimmekin Hannelen kanssa suorastaan loistavasti Limerickissä, niin silti päätimme tehdä vielä yhden retken. Hannelelle Irlannin seudut Limerickin ympärillä ovat kaikki veiraita, joten sain ehdoittaa matkapaikaksi Killarneytä. Siellä en ollut itsekään vielä käynyt. Matkapäiväksi osui sopivasti melkoisen viileä päivä eli launatai. Ainakin bussikusti päivitteli kylmimpiä aikoja 50 vuoteen!

Matka taittui mukavasti Traileen kautta kiertäen bussilla nukkumisen lomassa lumen peittämiä nummia ihastellen. Vaikka lumi onkin yllättänyt irlantilaiset, niin meillä reissu eteni toivotulla tavalla. Sitä suomalaisena ihmettelee kyllä, että miten 2 cm lumipeite voi sekoittaa koko etelä-Irlannin.

Killarney on kuuluisa turistikaupunki, jonka ympäristö Ring of Kerryn ja Killarney National Parkin vuoksi on hyvin suosittua turistiseutua. Toki talvella ei ole lainkaan niin paljoa turisteja liikenteessä kuin kesällä. Tietenkään. Heti keskustan poikkeuksellisen värikkäät talot miellytivät silmiämme. Löysimme sieltä hyvää lounasta, upeimman villapaitamyymälän, joka on toistaiseksi tullut vastaan sekä kuvan ihastuttavan musiikkikaupan.

Erityisesti miellytti ikkunassa näkyvä vaaleanpunainen kitara, jonka ostamiselta meitä suojeli ainoastaan Ryanairin tiukat säännöt kuljetettavien matkatavarien määrästä ja koosta.

Tosiaan talvi ei ole sitä parasta aikaa ihastella Killarneyn kansallispuistoa, mutta me uhmasimme säätä. Kiersimme puistossa kilometrien matkan. Löysimme linnan ja jäisen järven. Maisema oli kuvankaunis. Ihan kuin olisi kävellyt taikametsässä!

Joutsenet vaikuttivat jäätyneen jaloistaan järveen.
(Hetken päästä ne olivat silti liikkuneet, onneksi.)

Järven jäälle kun heitti kiviä kuin leipiä tuli mahtava kumina! Ehkä hienoin ääni, jonka olen vähään aikaa kuullut! Ei sellaista tule, kun Suomessa heittää jäälle kiviä. Johtunee siitä, että Suomessa järvet todella jäätyvät, eivätkä ainoastaan pinnasta, kuten täällä vaikutti olevan asian laita. Jotkut vähemmän älykkäät irlanitlaisnuorukaiset jään kantavuutta siellä linnalla kokeilivatkin varsin odotetulla lopputuloksella....


Kävellessämme takaisin puistosta kohti bussiasemaa oli taivas vaihtanut väriään punaiseksi.


Hieno päivä jäi taakse. Pääsimme vaivatta myös takaisin tyhjänä ja kylmänä odottavaan Limerickiin ja asuntoon. Kerryyn pitää mennä ehdottomasti kokemaan keväällä uudelleen!


Tämä päivä onkin sitten kulunut päivitellessä säätilanteen kehittymistä. Hannelen kanssa lähdemme aamuyöllä kohti Dublinia ja sieltä sormien ja varpaiden ollessa ristissä ja kaikkea onnistumista toivoen kohti Suomea jälleen Stanstedin kautta. Tämän hetkisen tiedon mukaan lentojen pitäisi operoida ihan normaalisti. Mutta huomenna sen sitten todella vasta näkee. Nyt voi siksi mennä rauhassa nukkumaan kolmeksi tunniksi ennen pitkää ja uuvuttavaa reissua, jonka jälkeen toivottavasti huomenna illalla olemme Tampereella.