Kevätlukukauden alkua ja Limerickiä

Meidän luentosalin ikkunasta on vähintään yhtä korkeat näkymät kuin minun keväällänikin.

Niin se siis kului loppunsa sekin Suomen vierailu. Saavuin Limerickiin jälleen erittäin uuvuttavan lentomatkustelun jälkeen. Myönnettäköön, ettei innostukseni alkavaan kevätlukukauteen tuolloin ollut kovin korkealla. Korkeintaan nollan tuntumassa. Vaan paljon tapahtuu päivässä, sillä jo koululla muutaman tunnin oltuani olin suorastaan innoissani tulevasta keväästä!

Syitä on muutama. Ensinnäkin sain järjestettyä tulevan kevääni aikatauluun opintoja paikallisten luokanopettajakokelaiden lukujärjestyksestä. Viime syksynähän minulle kerrottiin, että en voi tehdä opettajaopintoja täällä ollenkaan. Nyt opin tästä selkkauksesta sen, että kysy aina vähintään toiseen kertaan ja sitten vasta usko mitä sinulle väitetään. Näet tämä opettajaopintojen tekeminen ei ilmeisemmin ole kenellekkaan opettajista ongelma ollenkaan. Tänään on jo ensimmaiset oppitunnit kuunneltu ja voin todeta, että keväästä tulee varmasti opintojen suhteen hyvin mielenkiintoinen. Vielä tällä viikolla voi käydä eri kurssien tunneilla tutustumassa ja päättää sitten mitkä niistä valitsee.

Toinen syy hyviin tunnelmiin on se, että oli mukavaa nähdä näitä viime syksyn kavereita ja lisäksi huomata, että uusien vaihtarien joukosta löytynee kivoja tyyppeja sieltäkin. Tosin en ole vielä jutellut kuin parille niista, mutta tässähän on aikaa kosolti.

Ja erityisen mukavaa vaihtelua vapaa-aikaan tulee tuomaan retkeily/kiipeilykerho Outdoor Pursuit Club, jonka jäseneksi liityin ja myäs ensimmaiselle retkelle ilmoittauduin. Tämän kerhon mukana pääsen erittain halvoille retkille pitkin Irlannin nummia ja kukkuloita. Välineethän minulla oli tähän mukana jo viime lukukaudella vaan jotenkin jäi liittyminen. Eli ihan hyvä juttu, että on jäljellä vielä tämä kevätlukukausi.

Outdoor Pursuit Clubiin liityttiin Limerickin yliopistolla. Samalla sain tuntumaa matkan pituudesta yliopistolle ja nähdä kauniita sumuisia yömaisemia, kuten alla.



Radiokin olisi alkanut eilen ja näin juontajaparini Daven, mutta hänelle onneksi sopi, että hän vetää shown tällä kertaa yksin. Näet sen verran sekavat olivat tunnelmat, kun piti lukujarjestys saada kokoon ja tottua taas irkkuiluun. Ensi viikolla alkaa sitten sekin toivoakseni loistavasti.

Sää täällä on hyvin keväinen. Kun astuin duffelini kanssa Stanstedin lentoasemalle oli reilu vesisade jo vastassa. Shannonin kentällä taas oli todellinen hernerokkasumu. Sumu kyllä Limerickissä päivän mittaa ehti hälvetä tuoden mukanaan vielä entistä lämpimämman ilman. Etenkin vertailussa Suomen säihin on täällä todella lämmin. Duffelille ei liene käyttöä ja olisi voinut olla vaikka kaukaa viisas ja jättää sen suosiolla jo Suomeen. Vaan ei. Toimihan takki tosin hyvänä peittona siellä lentoasemalla toissa yönä. Hyvä puoli tässä orastavassa keväisessä säässä on toki se, että City Campuksella on ihan lämmintä. Keittiössä voi hyvin olla jopa ilman sisäkenkiä (lämpötilan puolesta siis).

Vielä pitää selvittää toki itselleen sopivat liikuntapaikat ja -ajat. Näet uuden vuoden tavoitteisiini, jotka täällä Irlannissa täytäntöön pannaan, kuuluu runsas liikunta. Limerickin yliopistolla tähän olisi hyvät puitteetkin, mutta yliopisto vaan sijaitsee melkein 10 km päässä paikallisesta kodistani.


Vielä leijaillaan pilvissä ja yritetään ehtiä paikasta toiseen. Hyvin toki ehtii, kun paikat ovat tuttuja. Ja voi ihan rehellisesti sanoa, että nyt täällä Limerickissä on mukavaa ja odotan innolla tätä kevattä!