Taas tervehdys Suomesta!

Jo viikko on vierähtänyt siitä, ja ylikin (!), kun Hannelen kanssa lähdettiin kotimatkalle Limerickistä! Ja viikkon on ollut todella tapahtumarikas. Ensin aloitimme paluumatkamme City Campukselta klo 03.30 viime viikon maanantaina. Tarkoitus oli kävellä koko matka keskustaan Tescon vieressä olevalle bussipysäkille. Vaan poliisit olivatkin eri mieltä. Viereemme pysäköi partioauto, jonka viranomaisia hämmensi, että minne me olemme oikein menossa tähän aikaa ja onko kaikki kunnossa, kun näin kaupungilla vaeltelemme. Vaan olihan meillä! Tosin tästä eivät poliisit olleet varmoja, joten he antoivat meille kyydin pysäkille. Ei ollut ihan tuttu Limerickin keskikaupunki näille viranomaisille, joten siinä kyydissä tuli tutuksi lähiöt myös niistä suunnista, joista me emme Hannelen kanssa olleet ehtineet lainkaan kävellä. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja ehdimme bussiin. Ehdimme myös lennolle Dublinista Stanstediin ja Stanstedista Tampereelle, vaikka sääolot olivatkin irlantilaiset yllättäneet. Molemmilla saarivaltakunnan kentillä, joilla vierailimme, satoikin vettä, joka sulatti sen kaaoksen aiheuttaneen parin sentin lumikerroksen nopeasti ja meidän lennot lähtivät ja saapuivat ihan ajallaan.

Täällä Suomessa olen ehtinyt pitää aktiivista käsityöleiriä. Osallistujia on ollut 1-2 ja ompelukone on ollut työssä vuorotta. On ollut mukavaa ommella piiiitkästä aikaa! Ei neulomuksiakaan olla unohdettu ja on tässä ehditty korvakorujakin tehdä. Puuhastelu on niin mukavaa, kun on välineet, joilla tehdä käden ulottuvilla.

Täällä myös sääölöt ovat olleet lumisemmat kuin Irlannissa. Vielä ei ole suksia jalkaan laitettu, mutta voi sekin päivä koittaa.

Jääpuikkoja Koivutie 7:ssä.

Porin kaupungin talvikoristeet.

Teatterissa olen käynyt kahdesti. Ensin katsomassa Ulvilalaista harrastajateatteria. Yksiöön en äitee ota oli hulvaton ja oikeasti näytelmän komiikka sai nauraa ääneen!

Sekä omia, Ainon (kummityttö) että isän synttäreitä vietimme viime lauantaina niin ikään teatterin merkeissä. Kävimme katsomassa Helsingin kaupungin teatterissa Maija Poppasen. Musikaali oli todella hyvä ja tehosteet ja lavasteet olivat upeita! Ainolle (8 v.) varsinkin teatteri oli elämys täysine katsomoineen.

Yleisöä jännittämässä näytelmän alkamista.

Myös muu veljen perhe käytiin katsomassa, vaikka yövyimmekin hotellissa tilanahtauden vuoksi. Leikit ja leivonnaiset testattiin Ainon virallisia synttäreitä silmällä pitäen.

Laurin kanssa leikkimässä epäelastisuutta uhmaten.

Vielä viikko edessä Suomea ja paljon suunnitelmia. Turun valloitusta ja sitsejä odotan jo kovasti. On mukavaa keräillä energiaa alkavaan lukukauteen Limerickissä, jonka varalle olen tehnyt suunnitelmia. En aijo istua huoneessani koneella yhtä paljoa kuin tänä syksynä. Siinä on jo aineksi elämysrikkaaseen kevääseen melko lailla!